Heippa,
Viiminen kokonainen päivä Suomessa on jo puolessa välissä!! Tuntuu niin hullulta, mutta samaan aikaan niin hyvälle.
Hyvästelin siis kaikki kaverit oikeestaan tällä viikolla. Oli hirveen vaikeeta ja haikeeta hyvästellä kaikki kaverit ja eihän sitä itkuilta vältytty läksiäisissäkään. Meillä oli yhessä niin kivaa ja oli ihana nähä vielä melkein kaikkia itelle tärkeitä kavereita! Mut tuntuu niin hyvältä tietää että täällä on huippuja ihmisiä, kun tuun takas!
Oon tätä vaihtoa halunnut niin kauan ja tehny paljo tän eteen töitä, niin tuntuu niin epätodelliselta että oon huomenna lähdössä. Hirveen vaikee pukee sanoiksi mitä tuntee, koska tuntee niin paljon ja niin ristiriitasesti. Niinku aiemmissa teksteissä kirjotin, niin välillä sitä vaan miettii että miks teen tän, koska on niin vaikeeta, mut sit taas muistaa et tää on ollu mun unelma, jota oon halunnu ja tän eteen oon tehny töitä! Yrittää ajatella myös, että tää lähtö on vaikeinta, mut se on sit kiva palata taas takas.
Nyt pitäis mennä pakkaamaan loppuun ja laittaa laukut kiinni. Aamuksi kattoa kaikki valmiiksi ja nauttia näistä viimisistä hetkistä mitä vielä saan olla täällä!!
Yhtä aikaa niin surullinen, mutta silti niin onnellinen!
Vilma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti